Esimies! Kannusta alaisesi someen työajalla!

Ja näytä esimerkkiä olemalla itse aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Otsikko ja tämänkertaisen kirjoituksen ensimmäinen lause sisältävät oikeastaan sen tärkeimmän viestin, mitä haluan sanoa. Tänä päivänä puhutaan paljon social sellingistä, sosiaalisesta myynnistä, henkilö- tai asiantuntijabrändistä ja somepreesensistä. Aiheesta on tarjolla myös paljon hyviä koulutuksia eri lähtökohdista ja eri sisällöillä.

Kaikissa koulutuksissa, kirjoituksissa ja videoissa on kuitenkin pitkälle sama viesti: Ole läsnä ja aktiivinen. Sosiaalisen median alustat on alusta alkaen luotu liiketoiminta-alustoiksi. Vaikka Facebookin alkuperäinen idea olikin luoda yliopisto-opiskelijoille kanava yliopiston sisäiseen käyttöön ja opiskelijoiden väliseen viestintään, on sitä aina kehitetty tavoitteena luoda rahaa omistajilleen. Facebook onkin maksetun mainonnan osalta erinomainen alusta omien palveluiden ja tuotteiden markkinointiin, mutta niin Facebookissa, kuin LinkedInissä, Instagramissa tai esimerkiksi Snapchatissa on myös mahdollista tehdä myyntiä.

Sosiaalisessa mediassa onnistuminen lähtee aidosta halusta auttaa. Hyvin harva onnistuu saamaan kauppaa vain myymällä palveluitaan tai tuotteitaan suoraan kontaktoimalla potentiaalisia asiakkaita. Somessa esiintyy edukseen, kun tarjoaa oman asiantuntemuksensa avuksi sitä tarvitsevalle. Aivan kuten vaikkapa se kuuluisa kiertelevä imurikauppias tarjoaa ensiksi työnäytteen tuotteensa erinomaisuudesta, myös somessa onnistuminen vaatii työnäytteitä omasta osaamisesta.

Onnistuminen vaatii aktiivisuutta

Parhaan hyödyn sosiaalisesta mediasta saavat henkilöt ja yrityssivut, jotka ovat aktiivisia. Osallistumalla keskusteluihin, reagoimalla muiden tuottamaan sisältöön ja tuottamalla aktiivisesti omaa seuraajakuntaa kiinnostavaa sisältöä, joka aktivoi reagoimaan ja keskustelemaan, saavutat näkyvyyttä itsellesi ja tuottamallesi sisällölle parhaiten. Yksityishenkilönä näkyvyyttä esimerkiksi Facebookissa on huomattavasti helpompi saada kuin yrityksenä. Tämä johtuu puhtaasti Facebookin halusta tehdä rahaa. Siksi onkin erityisen tärkeää, että työntekijä uskaltaa käyttää somea ja osallistua aktiivisesti keskusteluihin myös työaikana, koska hänen on helpompi saavuttaa näkyvyyttä. 
 

Aktiivisuus vaatii myös systemaattisuutta. Monen perisynti (myös allekirjoittaneen), on tehdä aika ajoin aktiivisuuspomppuja ja julkaista vaikkapa viikon ajan sisältöä ja osallistua keskusteluun. Mutta kun arkeen tulee muutoksia, töissä kiire lisääntyy tai uusi harrastus alkaa, myös aktiivisuus unohtuu. Sosiaalisessa mediassa onnistumisen tueksi on hyvä laatia somestrategia: kuinka usein postaan, mistä aiheista julkaisen, miten osallistun ja reagoin omiin tai muiden tuottamiin sisältöihin. 

”Ole oma itsesi”

On myös syytä miettiä, miten haluan viestiä. Vaikka aina painotetaankin, että esiinny omana itsenäsi, suosittelen silti jokaista miettimään, olisiko kuitenkin tasoitella hieman jotain särmiä, tai kenties kerrata suomen kielen alkeet. Kielioppi- ja kirjoitusvirheet ovat inhimillisiä, mutta hankaloittavat tekstin lukemista sekä sisäistämistä. Ja mikäli teksti sisältää useita kielioppivirheitä, ei se anna kovin vakuttavaa kuvaa kirjoittajan osaamisesta ja saattaa pelästyttää potentiaalisen asiakkaan. Tällä saattaa olla vaikutusta, vaikka möisit kirvesmiespalveluita tai itsetehtyjä korvakoruja.

Oman persoonan esiintuominen onkin helpompaa videoiden sekä kuvien avulla. Videolla puhuttaessa ei murre tai puhekieli ärsytä kuulijaa samalla tavoin kuin luettuna. Murrekin voi toimia kirjoitettuna tehostekeinona markkinoinnissa, mutta kokonaisia kappaleita tai tekstejä harva jaksaa lukea murteella kirjoitettuna.

Ole siis oma itsesi, mutta mieti, haluatko ärsyttää tahallasi mahdollista palkanmaksajaasi (asiakasta, kuka tuo rahaa taloon).

Esimies, näytä esimerkkiä!

Monessa yrityksessä kannustetaan jo sosiaalisen median hyödyntämiseen ja asiantuntijabrändien luomiseen. Yritysten johto ei kuitenkaan itse ole somessa, ainakaan yrityksen edustajana. Miksi?

En keksi parempaa markkinointia, kuin huonoon asiakaspalautteeseen reagoiminen siellä, missä asiakas palautteen antaa. Jos ravintolan tarjoilijasta valitetaan Facebookin paikallisessa puskaradiossa, mikä on sen parempi tapa pelastaa tilanne, kuin saapua paikalle pahoitellen ja hattu kourassa. Kun asiakkaan huoleen luvataan reagoida ja luvataan vielä ilmainen lounas kiitoksena kehitysehdotuksesta, ei ole helpompaa tapaa saada negatiivisesta kirjoituksesta positiivista lopputulosta.

Toimitusjohtaja, yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja, kaikki edustavat yritystään mielipiteillään ja kirjoituksillaan. Miksi et sitten ottaisi siitä täyttä hyötyä irti? Ole rohkeasti ylpeä työyhteisöstäsi, jaa tietoa uutuuksista ja jututa asiakkaita. Enää ei tarvitse lähteä alan messuille tai Esson baariin keräämään aitoja asiakaspalautteita, riittää, kun on läsnä sosiaalisessa mediassa.

Samalla näytät alaisillesi, että on ok olla sosiaalisessa mediassa, jos työtilanne sen sallii tai se jopa edistää töitäsi sillä hetkellä.

Hyvä esimerkki aktiivisesta johtajasta sosiaalisessa mediassa on Visma Enterprise Oy:n toimitusjohtaja Jukka Holm. Hän hyödyntää LinkedIniä olemalla läsnä, osallistumalla ja tuottamalla sisältöä. Hän on myös kertonut omassa artikkelissaan, mitä hyötyjä somesta on ollut hänelle.

Mikäli sosiaaliseen mediaan syöksyminen edelleen jännittää, pyydä meidät käymään! Jutellaan pelot auki ja tutustutaan mahdollisuuksiin, joita sosiaalinen media voi suoda sinulle, alaisillesi ja ennen kaikkea bisneksellesi!

Mikko Oksanen

Yrittäjä 

[email protected] 

0409619224


Kirjoittaja haaveilee entisestä elämästään henkilöbrändinsä, #rehellinenautokauppias, perään.
%d bloggaajaa tykkää tästä: