Elämää palkkanauhan toisella puolen – osa 1

Olen kuullut paljon tarinoita siitä, kuinka vaikeaa tai lähes mahdotonta on perustaa yritystä, saati sitten palkata työntekijää. Tämä ei ole perinteinen valitusvirsi, vaan ennemminkin henkilökohtaisia havaintoja ensimmäisten viikkojen ajalta.

PRH:n sähköinen rekisteröintipalvelu on älyttömän kätevä! Syöttelet vain kiltisti kaikki tiedot, ja jos et tiedä, niin arvaa. Kyllä ne sieltä sitten perään soittelee, jos joku meni pieleen. Muutoksesta peritään maltillinen 40,00 euron muutosmaksu, jos yritys on ehditty rekisteröidä ennen muutoksen tekoa.

Toki jos et halua arvata, niin kannattaa kysyä, silloin olisin itsekin säästänyt tuon 40 euroa, sitä varten joutuu tekemään taas vähän enemmän laskutusta. Noh, tekevälle sattuu.

Pankit ei oikein tunnu haluavan pientä ja rahatonta yrittäjää asiakkaaksi. Persaukisena asuntovelallisena, kenelle tippuu säännöllisesti palkkaa tilille, minusta lähes kilpaillaan. Mutta tilin avaaminen, jotta sinne saisi tallettaa osakepääoman, ottaa viikosta kahteen, vähän riippuen kuinka kiire pankin neideillä ja herroilla on. Sitä ennen pitää toimittaa kopiot muutamasta eri henkilötunnisteesta, tunnistautua nettipankkitunnuksilla, toimittaa kaikki dokumentit mitä vain keksit yrityksesi olemassaolosta ja soittaa vielä perään pari kertaa. Noh, nyt on tili auki. Toki en pääse vielä käyttämään tiliä, koska prosessi nyt kestää vielä viikon jos toisenkin, ennen kuin kaikki dokumentit on käsitelty ja allekirjoitettu. Avausmaksu on maltillinen 100,00, ja joka kuukausi saan tästäkin lystistä maksaa 13,00 euroa, oli siellä tilillä rahaa tai ei.

Nettisivut pykäsin yksi ilta tabletilla samalla kun syöttelin perheen 2kk ikäistä kuopusta. Siihen meni puoli tuntia ja yhteystiedot ja firman nimi oli netissä. Hintaa tälle operaatiolle tuli 0,00 euroa! Toki sitten domainin ostaminen, webhotellin valinta, sähköpostilaatikon avaaminen ja muu yhtä mukava jumppa otti yhden työpäivän, kun ei ole vielä pankkitiliä mistä maksaa mainostoimistolle, että se tekisi tämän minun puolestani (eikä siellä kyllä ole rahaakaan kuin sen osakepääoman verran). Www.jiiri.net tottelee kuitenkin nyt minun käskyjäni! Rahaa maksan Louhi webhotellille rapiat viisi euroa joka kuukausi. Toki sitten visuaalisesti omaa silmää miellyttävästä ulkoasusta ja Googlen hakukoneessa ykkössivulle nousevista sivuista saan maksaa vielä rapiat 1000,00 euroa, pitää vaan tienata ne rahat eka.

Töitä teen tällä hetkellä kotiläppärillä, joka toimii kyllä oikein mainiosti toimistokoneena. Kaikki ohjelmat eivät ihan täysillä kommunikoi MacBookin kanssa, mutta toimeen tullaan. Firman oma kone on tilauksessa, näyttöineen ym. hilkkeineen siihen palaa yksi tonttu sitä kuuluisaa osakepääomaa, mutta sen kanssa pitäisi nyt pärjätä lähivuodet ilman pelkoa hyytymisestä. Taitaa yrittäjä itse hyytyä ennen konetta…

Puhelinliittymän ehdot huononi ja hinta pompsahti, kun kuluttajaliittymästä tuli yhtäkkiä firman liittymä. Pysyin kuitenkin Elisan uskollisena asiakkaana jo toista laskutuskautta, kun ihan kaiken kilpailuttamiseen ja hinnan hilaamiseen ei ole aikaa. Firmani kuuluisalta pankkitililtä häviää jatkossa 24,95 euroa joka kuukausi.

Vielä on valitsematta kirjanpito-ohjelma, sen sisältö ja lisäpalvelut, sekä tietty itse kirjanpitäjä. Onneksi Tiina ja Eeva löytyvät lähipiiristä, joten ammattiapua on saatavilla sukulaisalennuksin! Teemu lupasi tarkastella tilejä alkuun, joten sekin homma on hoidossa.

Laskutettavaa työtä olen päässyt tekemään nyt kolmen työpäivän verran, ja voin kertoa, että sitä tekee paljon mieluummin, kuin tätä perustamistyötä, siitä saattaa joskus jäädä jotain, mikä lämmittää omaakin taloa, eikä vain muiden.

Innolla odotan, mitä tuleman pitää!

#Jiiri #jiiriin #Entrepreneurship #yrittäjyys